Muistisairaudet

Muistisairaudet

Aikaisemmin erilaiset muistisairaudet nimitettiin vanhuuden höperyydeksi tai yleensä dementiaksi. Nykytiede on kuitenkin erottanut 10 erilaista dementiaa, jotka vaativat erilaista hoitoa ja lääkitystä.

Kaikissa tapauksissa potilas saa hoidosta parhaan hyödyn, kun hoito aloitetaan sairauden varhaisessa vaiheessa. Näin itse potilaan kuin myös  hänen läheistensä elämänlaatu paranee. Koska muistin heikkenemisen uskotaan liittyvän normaaliin vanhenemiseen, lääkäriin ja tutkimuksiin hakeudutaan usein vasta oireiden pahentuessa.

Dementioihin liittyy psyykkisten toimintojen ja käyttäytymisen muutoksia. Näiden syntyyn vaikuttavat monet eri asiat kuten sairauden aiheuttamat muutokset aivoissa, potilaan persoonalllisuus, elämänhistoria sekä ympäristö. Käytösoireiden taustalla voivat olla myös aivan muut sairaudet kuten infektiot.

Helppo testi, jonka voi tehdä kotonakin leikin varjolla, antaa viitteitä useimmista muistisairauksista. TESTAA NÄIN:

Yhdysvaltalainen Alzheimerliitto on luonut 10 esimerkkiä, joiden avulla voidaan erottaa normaaliin vanhenemiseen ja Alzheimerin tautiin liittyvät muistioireet. Testi pätee useimpiin muihinkin muistisairauksiin:

    1. Muistin heikentyminen
      • Normaalia: Unohtaa pankkikortin tunnusluvun tai minne pysäköi auton.
      • Epänormaalia: Unohtaa mikä pankkikortti on tai millaisen auton omistaa.
    2. Arkiaskareiden suorittaminen vaikeutuu
      • Normaalia: Unohtaa, mitä oli juuri sanomassa.
      • Epänormaalia: Unohtaa, kuinka suoriutua jokapäiväisestä askareesta kuten hampaidenpesusta.
    3. Kielellisen ilmaisun ongelmat
      • Normaalia: Joutua välillä tapailemaan sanoja kertoessaan tarinoita.
      • Epänormaalia: Unohtaa usein päivittäin käytettäviä sanoja tai termejä.
    4. Paikan ja ajantajun katoaminen
      • Normaalia: Unohtaa, minä päivänä viikosta hammaslääkäriaika oli.
      • Epänormaalia: Eksyä tutuissa paikoissa.
    5. Huono tai alentunut arviointikyky
      • Normaalia: Tehdä huono päätös silloin tällöin.
      • Epänormaalia: Pukeutua sopimattomasti tai luottaa liian paljon tuntemattomiin henkilöihin.
    6. Vaikeus ymmärtää abstrakteja asioita
      • Normaalia: Laskea kauppalaskun loppusumma väärin.
      • Epänormaalia: Unohtaa, kuinka lasketaan yhteen tai vähennetään.
    7. Hukata asioita
      • Normaalia: Hukata avaimet tai lompakko.
      • Epänormaalia: Laittaa hammasharja jääkaappiin vessan kaappien sijasta.
    8. Muutokset käytöksessä tai luonteessa
      • Normaalia: Olla huonolla tuulella silloin tällöin.
      • Epänormaalia: Rajut mielentilan ailahtelut, jotka eivät johdu masennuksesta tai muusta sairaudesta.
    9. Muutokset persoonallisuudessa
      • Normaalia: Muuttua puheliaammaksi vanhetessa.
      • Epänormaalia: Hämmennyksen, epäilyn, pelon tai riippuvaisuuden lisääntyminen.
    10. Oma-aloitteisuuden heikkeneminen
      • Normaalia: Haluta levätä ja välttää sosiaalista kanssakäymistä väsyneenä.
      • Epänormaalia: Nukkua tunteja television edessä. Menettää mielenkiinnon asioihin, jotka ennen toivat iloa.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on yleisin parantumaton muistisairaus, joka yleisimmin alkaa yli 65-vuotiaana, mutta sitä on todettu alle 50 vuotiaillakin. Arvion mukaan sitä sairastaa Suomessa yli 70 000 ihmistä.

Alzheimer on hitaasti etenevä aivojen rappeutumissairaus, jonka huomaaminen alkuvaiheessa ei ole helppoa. Tauti myös pahenee hyvin eri lailla ja eri asteisesti.
Selvien oireiden alkamisesta elinvuosia on keskimäärin yli kymmenen, mutta tauti voi kestää yli kaksikymmentäkin vuotta.

Alzheimerin taudin varhaisimpia ja tyypillisimpiä oireita ovat asteittain pahenevat muistihäiriöt. Ensimmäiset niistä johtuvat usein lähimuistin heikkenemisestä eli potilaan on vaikea muistaa viimeaikaisia tapahtumia. Ajantaju katoaa ja sairastunut voi sekoittaa kellonajan, päivän ja vuodenkin. Myöskään monivaiheiset tehtävät eivät häneltä onnistu eikä hän opi uusia asioita. Alkuvaiheessa muistiongelmat liittyvät usein uusien nimien tai sovittujen asioiden unohtamiseen, mutta lopulta potilas ei tunnista myöskään läheisiään. Käyttöesineitä kuten avaimia tai silmälaseja on vaikea löytää ja vieraissa ympäristöissä liikkuminen ja asioiden tapahtumajärjestys menevät helposti sekaisin. Kuitenkin vanhat asiat säilyvät mielessä kirkkaana ja aiemmin opitut taidot säilyvät. Lue lisää. Klik

Parkinsonin tauti

Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, joissa muistamisvaikeudet ilmenevät vasta taudin myöhäisemmässä vaiheessa. Taudin syytä ei tiedetä eikä sitä osata parantaa. Oireet hoidetaan lääkkeillä ja kuntoutuksella. Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 10 000 ihmistä.

Parkinsonin taudin oireet eivät alkuvaiheessa yleensä näy ulospäin ja ovat hyvin erilaisia. Toisaalta kaikkia mahdollisia oireita ei tule jokaiselle ja toisaalta on myös potilaita, jotka ovat melko oireettomia.

Taudin alku on salakavala ja useimmiten on mahdotonta todeta sen tarkka alkamisaika. Myös taudin eteneminen on yksilöllistä. Joillakin oireet pysyvät vähäisinä vuosikymmeniä.
Oireet on pyrittävä tunnistamaan mahdollisimman aikaisin, koska sitä paremmin lääkitys ja kuntoutus tehoavat. Parkinsonin taudin käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoito aloitetaan silloin kun oireista on potilaalle merkittävää haittaa. Parkinsonin taudin oireita on nykylääketieteen keinoin mahdollista pitää kurissa ja potilas pystyy elämään lähes täysipainoista elämää hyvinkin pitkään.

Tautia epäilevän on syytä hakeutus heti neurologin tekemään tutkimukseen, koska oireet ovat hyvin erilaisia. Tutkimuksessa on osoitettava vähintään kaksi taudin keskeistä oiretta. Joskus tukena tarvitaan kuvantamistutkimuksia sekä aivojen dopamiiniaineenvaihduntaa kuvaavia menetelmiä.

Taudin alkuvaiheen keskeisimmät oireet ovat liikkeiden hitaus, lihasjäykkyys ja lepovapina. Oireiden tiedetään johtuvan aivojen mustan tumakkeen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Lue lisää. Klik

Lewyn kappale -tauti

Tauti on saanut nimensä tässä taudissa havaittavien hermosolun sisäisten muodostumien, Lewyn kappaleiden, mukaan. Diagnoosi perustuu kliinisiin oireisiin ja aivojen neuropatologiseen tutkimukseen jossa hermosolun sisäisten jyvästen, Lewyn kappaleiden esiintyminen aivokuorella ja -rungossa havaitaan.

Lewyn kappaletauti on hieman yleisempi miehillä kuin naisilla. Se on etenevä eikä parantavaa hoitoa ole. Lewyn kappale -tautia esiintyy jopa 20 %:lla yli 75-vuotiaista ja dementiataupauksista noin 15 %:lla on tätä tautia.

Lewyn kappaletaudin oireet

Sairauden alkuvaiheessa ei välttämättä esiinny muistin heikentymistä. Tyypilliä oireita ovat potilaan kokemat toistuvat visuaaliset hallusinaatiot, jotka ovat selväpiirteisiä ja yksityiskohtaisia. Myös arasteluharhaluulot ja mustasukkaisuus ovat tyypillisiä oireita. Myös Parkinsonin taudin tapaiset oireet kuten jäykkyys, hitaus, kävelyhäiriö ja lepovapina sekä hahmottamiskyvyn vaihtelu päivästä toiseen ja sen etenevä heikentyminen kuuluvat taudin kuvaan.
Lewyn kappaletaudissa dementia esiintyy ennen tai samanaikaisesti mahdollisesti esiintyvien Parkinsonin taudin kaltaisten oireiden kanssa. Taudissa voi myös kehittyä Alzheimerin taudille tyypillisiä oireita, lähinnä tapahtumamuistin etenevää heikentymistä.
Normaali sosiaalinen toimintakyky ja työkyky laskevat, tarkkaavaisuus ja vireystaso vaihtelevat ja tapahtuu selittämättömiä kaatumisia, pyörtymisiä ja ohimeneviä tajuttomuuskohtauksia. Lukeminen, laskeminen, hahmotuskyky, etäisyyksien ja muotojen hahmottaminen sekä kätevyys heikentyvät. Taudin edetessä muisti heikkenee.
Erityispiirteenä on se, että potilaat ovat herkkiä psykoosilääkkeille ja saattavat muuttua sekaviksi ja kävelykyvyttömiksi jo pienistä annoksista. Vilkkaat unet ja unen aikaiset voimakas liikehdintä ja ääntely saattavat myös olla Lewyn kappaletaudin oireita. Lue lisää. Klik

Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä

Perinteisiin sydän- ja aivoverenkierron sairauksien vaaratekijöihin (korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, tupakointi) liittyy vanhemmalla iällä lisääntynyt muistisairauden riski. Tämän muistisairauden dementiat jaetaan alatyyppeihin vaurioiden sijainnin ja syntymekanismin perusteella: pienten aivoverisuonten eli subkortiaalinen dementia ja suurten suonten eli kortiaalinen tauti. Alzheimerin tauti, johon liittyy myös aivoverenkiertosairaus, esiintyy vähintään puolella yli 80-vuotiaista muistisairauspotilaista.

Pienten suonten tauti
Tässä taudin muodossa aivojen syvien osien pienet valtimot ahtautuvat ja tukkeutuvat. Pienten suonten taudissa tyypillinen varhainen tiedonkäsittelyn oire on toiminnanohjauksen häiriö, johon liittyy älyllisten toimintojen hidastuminen, jolloin tavoitteenasettelu, toiminnan aloittaminen, suunnitelmallisuus, järjestelmällisyys, toiminnan jaksottaminen ja toteuttaminen, toimintatavan vaihtaminen ja säilyttäminen sekä käsitteellinen ajattelu ovat heikentyneet. Lue lisää. Klik

Suurten suonten tauti

Tässä taudin muodossa tukoksia voidaan havaita aivojen päävaltimoiden haaroissa, jolloin seurauksena on useita aivoinfarkteja pääosin aivokuorella. Suurten suonten taudille tyypillinen tiedonkäsittelyn piirre on epätasainen suoriutumisprofiili neuropsykologisissa tutkimuksissa. Varhaisia oireita ovat useimmiten lievän muistioireen ja toiminnanohjauksen häiriön ohella vaihtelevat muut oireet, kuten puheen häiriöt, haparoivuus ja kömpelyys, hahmottamis- ja tunnistamisvaikeudet sekä kätevyyden heikkeneminen.

Löydöksinä todetaan infarktien sijainnista riippuen näkökenttäpuutos, suupielen roikkuminen, toispuolihalvaus ja kävelyn häiriö. Oireiden alku on useimmiten nopea (tunteja, päiviä), oireet pahenevat portaittain (toipuminen pahenemisvaiheen jälkeen) ja ne vaihtelevat. Kun vaaratekijät ovat hallinnassa, potilailla on usein jopa vuoden mittaisia tasaisia vaiheita.

Afasia

Afasialla tarkoitetaan kielellistä häiriötä, joka voi ilmetä eri tavoin. Afasiassa puheen tuottaminen ja ymmärtäminen sekä lukeminen ja kirjoittaminen voivat olla vaikeutuneet.

Kielellisestä häiriöstä huolimatta älykkyys ja ajattelu ovat usein normaalit. Afasia johtuu aivokudoksen vauriosta tai toimintahäiriöstä, joka on yleensä vasemman aivopuoliskon alueella. Yleisin syy aivovaurioon on aivoverenkiertohäiriö, aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Myös aivovammat ja aivokasvaimet voivat aiheuttaa afasiaa.

Afasian ilmeneminen
Afasia ilmenee eri tavoin riippuen mm. aivovaurion sijainnista ja laajuudesta. Afasia voidaan karkeasti luokitella sujumattomaan ja sujuvaan afasiaan. Näiden luokkien sisällä afasia voidaan lisäksi jakaa erilaisiin alaryhmiin oireiden mukaan. Globaaliafasialla tarkoitetaan afasiaa, jossa sekä puheen tuotto että ymmärtäminen ovat vaikeasti häiriintyneet. Eri afasiatyypeissä oireet ja kuntoutus ovat erilaisia. Lue lisää Klik

Frontaalilohkodementiat

Otsa-ohimolohkorappeuma ei ole yksi sairaus vaan oireyhtymä, johon johtavat monet eri sairaudet. Näille sairauksille on yhtistä se että aivojen otsa- ja/tai ohimolohkot rappeutuvat ja siitä aiheutuu tyypillisiä dementiaoireita. Frontaali- eli otsalohkoja voi vaurioittaa myös aivovamma, aivoverenvuoto tai aivojen etuosien kasvain. Tämä rappeumasairaus alkaa yleensä aikaisemmin kuin muut muistisairaut, usein jo työiässä. Työikäisten dementioista tätä oireyhtymää sairastaa 10 % ja kaikista Suomen dementiatapauksista sen osuus on 5 %.

Otsalohkojen toiminta liittyy mm. aloitteellisuuteen ja motivaatioon. Myös pidäkkeet ja estot saavat käskynsä tältä alueelta. Otsalohkot huolehtivat lisäksi toimintojen suunnitelmallisuudesta, ohjaavat niitä ja vaikuttavat kielellisiin toimintoihin. Ohimolohkojen yksi tärkeistä tehtävistä on huolehtia kielellisestä vuorovaikutuksesta ja ymmärtämisestä. Siten otsalohkojen alueelle painottuva sairaus aiheuttaa usein vaikeita sosiaalisen käyttäytymisen ongelmia, kun taas ohimolohkojen alueelle painottuva sairaus johtaa puheen ongelmiin. Vaikka otsa-ohimolohkorappeuma kuuluu muistisairauksiin, muistivaikeudet kehittyvät näillä potilailla vasta suhteellisen myöhään, selvästi edellä mainittujen ydinoireiden jälkeen. Lue lisää Klik.

MUISTIKYSELY

Huolellinen esitietojen keruu kuuluu hyvään muistioireiden selvittelyyn. Tiedot muistin ja tiedonkäsittelyn muutoksista ovat ensiarvoisen tärkeitä muistioireiden alkuperän selvittämisessä.
Yhdessä läheisen haastattelun, havainnoinnin ja muun tiedon kanssa ne kuvaavat muistioireiden luonnetta.
Oheinen kysely on tarkoitettu muistioireisen henkilön itsensä täytettäväksi joko vastaanoton yhteydessä tai ennen sitä. Läheiselle annettu samansisältöinen kysely antaa mahdollisuuden verrata vastauksia. Selvä ero läheisen vastauksiin verrattuna samoista toiminnoista voi kuvata tutkittavan sairaudentunnon puutetta.

Asiantuntijat:
Suomen Alzheimer-tutkimusseura
Pekka Kuikka
Veijo Pulliainen
Juhani Salo
Timo Erkinjuntti
Lähteet:
Pulliainen V, Kuikka P, Salo J, Viramo P, Erkinjuntti T. Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa. Suomen Lääkärilehti 2001;56:527–535.
Pulliainen V, Hänninen T, Kuikka P, Erkinjuntti T. Ikääntyvien aivojen terveys ja sairaus tietoyhteiskunnassa. Suomen Lääkärilehti 2006;61;2961-2966.
Kuikka P, Pulliainen V, Salo J, Erkinjuntti T. Muistihäiriösairauksien alkuvaiheessa tarvitaan toiminnanohjauksen osa-alueiden tuntemusta.
Suomen Lääkärilehti 2007;44;4097-4102.

I MUISTIN MUUTOKSET

1. Muistatko tehdä sovitut asiat?

      1. Muistan tehdä sovitut asiat kuten ennen
      2. Muistan tehdä sovitut asiat vähän huonommin kuin ennen
      3. Unohdan melkein aina tehdä sovitut asiat

2. Muistatko mitä äskettäin on puhuttu?

      1. Muistan entiseen tapaan mitä äskettäin on puhuttu
      2. Muistan vähän huonommin mitä äskettäin on puhuttu
      3. Unohdan melkein aina mitä äskettäin on puhuttu

3. Kyseletkö tai kerrotko samoja asioita uudelleen ja uudelleen?

      1. En kysele enkä kerro samoja asioita useammin kuin ennen
      2.  Kyselen ja kerron samoja asioita vähän useammin kuin ennen
      3.  Kyselen ja kerron samoja asioita paljon useammin kuin ennen

4. Muistatko läheisten nimet?

      1. Muistan läheisten nimet kuten ennen
      2. Läheisten nimien muistaminen on hieman vaikeutunut
      3. Läheisten nimien muistaminen on selvästi vaikeutunut

5. Miten opit uusia toimintatapoja, esim. jonkin uuden laitteen käyttö?

      1. Opin uusia toimintatapoja kuten ennen
      2. Opin uusia toimintatapoja huonommin kuin ennen
      3. En opi uusia toimintatapoja juuri lainkaan

6. Miten käytännön taidot sujuvat (kodinkoneet, käsityöt, ruoan laitto pienet korjaustyöt jne.)?

      1. Käytännön taidot eivät ole muuttuneet
      2. Käytännön taidot ovat jonkin verran heikentyneet
      3. Käytännön taidot ovat selvästi heikentyneet

7. Miten suhtaudut muistivaikeuksiin?

      1. Minulla ei ole muistivaikeuksia
      2. Olen vähän huolissani muistivaikeuksista
      3. Olen paljon huolissani muistivaikeuksista

II PUHEEN JA HAVAINNON MUUTOKSET

8. Miten ymmärrät kuulemaasi puhetta?

      1. Ymmärrän yhtä hyvin kuin ennen
      2. Ymmärtäminen on joskus vaikeaa, asioita on toistettava
      3. Ymmärrän puhetta huonosti

9. Miten hyvin löydät tarvittavat sanat puhuessasi?

      1. Sanat löytyvät kuten ennenkin
      2. Joudun ajoittain hakemaan sanoja
      3. Joudun jatkuvasti hakemaan sanoja

10. Miten sujuvasti puhut?

      1. Puhe sujuu kuten ennen
      2. Puhe on hieman hitaampaa ja takeltavampaa kuin ennen
      3. Puhe on nykyään hyvin hidasta ja juuttuvaa

11. Miten löydät kulkiessasi reitit ja paikat?

      1. Löydän reitit ja paikat kuten ennen
      2. Reittien ja paikkojen löytäminen on jonkin verran vaikeutunut
      3. Eksyn nykyään helposti

III LUONTEEN JA TOIMINTATAVAN MUUTOKSET

12. Ovatko kiinnostuksen kohteet ja harrastukset
pysyneet ennallaan?

      1. Kiinnostuksen kohteet ja harrastukset ovat samanlaisia kuin ennen
      2.  Kiinnostuksen kohteet ja harrastukset ovat jonkin verran vähentyneet
      3. Kiinnostuksen kohteet ja harrastukset ovat selvästi vähentyneet

13. Oletko hidastunut päivittäisissä toiminnoissa?

      1. Toimin samalla nopeudella kuin ennen
      2. Toimin vähän hitaammin kuin ennen
      3. Toimin selvästi hitaammin kuin ennen

14. Oletko samalla tavalla oma-aloitteinen kuin ennen?

      1. Oma-aloitteisuus toimiin ryhtymisessä on yhtä hyvää kuin ennen
      2. Oma-aloitteisuus toimiin ryhtymisessä on jonkin verran heikentynyt
      3. Oma-aloitteisuus on hyvin vähäistä, olen usein aloitekyvytön

15. Onko ajattelu johdonmukaista

      1. Ajattelu pysyy asiassa yhtä johdonmukaisesti kuin ennen
      2. Ajattelu syrjähtelee sivuasioihin hieman useammin kuin ennen
      3. Ajattelu on nykyään epäjohdonmukaista ja syrjähtelee usein sivuasioihin

16. Millainen on harkintakykysi raha-asioissa tai
ongelmatilanteissa?

      1. Harkintakyky on ennallaan
      2. Harkintakyky on heikentynyt jonkin verran
      3. Harkintakyky on selvästi heikentynyt, toimin ajattelematta tekojen seurauksia 

MUISTIKYSELY

TUTKITTAVA: _________________________________________________ SYNTYMÄAIKA:________________________

LUE kysymys ja kaikki sen vastausvaihtoehdot. Valitse nykytilaa kuvaavin vaihtoehto ja YMPYRÖI sen edessä oleva
numero. Kirjoita lisätietoja tarvittaessa.

PVM:________________

17. Oletko muuttunut aikaisempaa estottomammaksi eli teet tai puhut asioita, joita aikaisemmin et julkisesti olisi tehnyt tai puhunut?

      1. Estottomuus ei ole lisääntynyt aikaisempaan verrattuna
      2. Estottomuus tuntuu lisääntyneen jonkin verran
      3. Estottomuus on lisääntynyt selvästi, puhun ja toimin usein sopimattomasti

18. Huolehditko itsestäsi ja muista entiseen tapaan?

      1. Pidän huolta itsestäni ja muista kuten ennen
      2. Olen vähän välinpitämättömämpi ja piittaamattomampi kuin ennen
      3. Olen selvästi piittaamaton ja välinpitämätön itsestäni ja muista

19. Onko sinulla ollut päiväaikaisia näköharhoja,
oletko nähnyt olemattomia asioita?

      1. Näköharhoja ei ole ollut
      2. Näköharhoja on joskus
      3. Näköharhoja on usein

20. Onko mielialasi muuttunut viime aikoina
masentuneeksi?

      1. Mieliala ei tunnu masentuneelta
      2. Mieliala on hieman alakuloinen ja masentunut
      3. Mieliala on selvästi masentunut

IV MUISTIN JA MUUN TIEDONKÄSITTELYN
MUUTOSTEN ALKU JA KEHITYS

21. Miten muistisi ja muun tiedonkäsittelyn
ongelmasi ovat alkaneet?

      1. Vähitellen useamman vuoden aikana
      2. Melko nopeasti muutaman kuukauden sisällä

22. Mitkä olivat ensimmäiset ongelmat?

Milloin kiinnitit niihin huomiota?
________________________________________
________________________________________
________________________________________

23. Edelsikö ongelmien alkua jokin erityinen tapahtuma?

      1. Ei tietoa
      2. Sairaus tai sairauskohtaus
      3. Tapaturma
      4. Merkittävä elämänmuutos ________________________________________________
        _________________________________________________
        _________________________________________________

V KÄYTÄNNÖN SELVIYTYMINEN

24. Kuinka paljon tarvitset muiden apua valinnoissa ja ratkaisuissa?

      1. Selviydyn valinnoista ja ratkaisuista itsenäisesti kuten ennen
      2. Tarvitsen valinnoissa ja ratkaisuissa jonkin verran muiden apua
      3. Tarvitsen ratkaisuissa ja valinnoissa paljon muiden apua

25. Miten selviydyt kodin ulkopuolisten asioiden
hoitamisesta (raha-asiat, laskujen maksu,
kaupassa käynti, matkustaminen, jne.)?

      1. Kodin ulkopuolisten asioiden hoitaminen on ennallaan
      2. Tarvitsen joskus tukea ja apua asioiden hoitamisessa
      3. Tarvitsen usein tukea ja apua asioiden hoitamisessa

26. Ovatko läheiset huomanneet muutoksia muistissasi
tai muussa toimintakyvyssäsi?

      1. Läheiset eivät ole huomanneet muutoksia muistissani tai muissa toiminnoissani
      2. Läheiset ovat huomanneet muutoksia muistissani tai muissa toiminnoissani. Kuvaa tarkemmin: _____________________________________________
        _______________________________________________________
        _______________________________________________________
        _______________________________________________________
        ______________________________

27. Elämäntilannetta ja toimintakykyä koskevia
muita havaintoja tai huolen aiheita

___________________________________________________________
___________________________________________________________
___________________________________________________________
___________________________________________________________

Geriatrinen depressioasteikko (GDS) 

Geriatrinen depressioasteikko (GDS) kehitettiin iäkkäiden henkilöiden masennuksen arviointia varten. Kehitystyössä painotettiin asteikon täyttämisen helppoutta. Lisäksi pyrittiin välttämään vanhuksilla yleisesti esiintyvien somaattisten oireiden mukaan ottamista kysymysvalikomaan. Alkuperäisestä 30 kysymystä (kyllä/ei) käsittävästä asteikosta on myöhemmin kehitetty 15, 10 ja 4 kysymyksestä koostuvat suppeammat arviointiasteikot.

GDS on itsearviointiasteikko, mutta toinen henkilö voi täyttää asteikon luettuaan kysymykset ääneen tutkittavalle. Masennusoireita arvioidaan viimeksi kuluneen viikon ajalta. GDS soveltuu parhaiten depression seulontamittariksi vanhuksilla. Summapistemäärä 0–10 on normaali, 11–20 viittaa lievään depressioon ja 21–30 keskivaikeaan tai vaikeaan depressioon.

Kysymysten esittämiseen kuluu n. 15 minuuttia. Tutkittavalle kannattaa ennen kyselyn aloittamista lyhyesti esitellä asteikon merkitys ja oikea vastaamistapa, esimerkiksi:

”Kysyn nyt teiltä kysymyksiä, joiden avulla haluan selvitellä tämänhetkistä mielialaanne. Toivoisin, että vastaisitte kaikkiin kysymyksiin hyvin lyhyesti, mieluiten ”kyllä” tai ”ei”. Se voi olla välillä vaikeata, mutta vastatkaa sen mukaan mikä mielestänne on lähinnä totuutta. Jotkut kysymykset herättävät uusia kysymyksiä tai tarvetta käydä kysymystä perusteellisemmin lävitse, mutta niihin kohtiin voimme palata myöhemmin, kun olemme koko kyselyn suorittaneet”.

Asiantuntijat:

Suomen Alzheimer-tutkimusseura
Petteri Viramo
Kari Alhainen
Antero Leppävuori
Timo Erkinjuntti
Tiina Huusko
Sirkka-Liisa Kivelä
Keijo Koivisto
Hannu Koponen
Tuula Saarela
Raimo Sulkava
Risto Vataja

Lähde: Yesavage JA, Brink TL et al. Psych Res 1983;17:31–49

Nimi:____________________________________

Syntymäaika:______________________________

Pvm:___________________________

Arvioitsija:________________________________

Pisteet yhteensä:____________________________

Nämä kysymykset koskevat jokapäiväistä mielialaa, asenteita ja tunteita. Haluaisin tietää, miltä Teistä on tuntunut viimeksi
kuluneen viikon aikana, tämä päivä mukaan lukien. Luen kysymykset Teille ja toivon Teidän vastaavan niihin joko ”kyllä” tai ”ei”.
Geriatrinen depressioasteikko (GDS)

KYLLÄ EI

1. Oletteko pohjimmiltanne tyytyväinen elämäänne? (K: 0 / E: 1)
2. Oletteko joutunut luopumaan monista kiinnostavista asioista ja harrastuksista? (K: 1 / E: 0)
3. Tuntuuko elämänne tyhjältä? (K: 1 / E: 0)
4. Tunnetteko olonne usein ikävystyneeksi? (K: 1 / E: 0)
5. Oletteko toiveikas tulevaisuuden suhteen? (K: 0 / E: 1)
6. Vaivaavatko Teitä ajatukset, jotka pyörivät jatkuvasti mielessänne?(K: 1 / E: 0)
7. Oletteko enimmäkseen hyvällä tuulella? (K: 0 / E: 1)
8. Pelkäättekö, että jotakin pahaa tulee tapahtumaan Teille? (K: 1 / E: 0)
9. Oletteko useimmiten onnellinen? (K: 0 / E: 1)
10. Tunnetteko itsenne usein avuttomaksi? (K: 1 / E: 0)
11. Oletteko usein levoton ja hermostunut? (K: 1 / E: 0)
12. Oletteko mielummin kotona sen sijaan, että lähtisitte ulos? (K: 1 / E: 0)
13. Oletteko usein huolissanne tulevaisuudesta? (K: 1 / E: 0)
14. Onko Teillä mielestänne enemmän muistivaikeuksia kuin muilla? (K: 1 / E: 0)
15. Onko Teistä hyvä, että olette yhä elossa? (K: 0 / E: 1)
16. Tuntuuko Teistä usein synkältä ja alakuloiselta? (K: 1 / E: 0)
17. Tunnetteko olonne arvottomaksi? (K: 1 / E: 0)
18. Kannatteko paljon huolta menneestä? (K: 1 / E: 0)
19. Onko elämänne mielestänne innostavaa? (K: 0 / E: 1)
20. Onko Teidän vaikea aloittaa uusia asioita? (K: 1 / E: 0)
21. Tunnetteko itsenne tarmokkaaksi? (K: 0 / E: 1)
22. Tuntuuko elämäntilanteenne toivottomalta? (K: 1 / E: 0)
23. Tuntuuko Teistä, että muiden asiat ovat paremmin kuin Teidän? (K: 1 / E: 0)
24. Saavatko pienet asiat Teidät usein pois tolaltanne? (K: 1 / E: 0)
25. Itkettääkö Teitä usein? (K: 1 / E: 0)
26. Onko Teillä keskittymisvaikeuksia? (K: 1 / E: 0)
27. Onko mielestänne mukavaa nousta aamuisin? (K: 0 / E: 1)
28. Välttelettekö toisten ihmisten tapaamista? (K: 1 / E: 0)
29. Onko Teidän helppo tehdä päätöksiä? (K: 0 / E: 1)
30. Kykenettekö ajattelemaan yhtä selkeästi kuin ennen? (K: 0 / E: 1)

Summapisteet:
0–10 normaali,
11–20 lievä depressio
21–30 keskivaikea tai vaikea depressio.

MINI-MENTAL STATE EXAMINATION (MMSE)

Mini-Mental State Examination (MMSE) on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti. Sen suorittaminen vie 10–15 minuuttia aikaa. MMSE on helppo ja vakiintunut yleiseen käyttöön sekä antaa helposti dokumentoitavan numeerisen arvon tulokseksi. Se soveltuu edenneen dementia-asteisen muistisairauden seulontaan ja seurantaan. Testi ei sovellu varhaisen tai lievän muistisairauden seulontaan.

Tehtävät heijastavat kielellisiä kykyjä, orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta/ toiminnanohjausta, laskutaitoa ja hahmotuskykyä.

Testin kokonaispistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä. 24 pistettä ja vähemmän on yleensä poikkeava. Kun testin tulos on 25–30 välillä, mutta tutkittavalla on selvä muistioire, tehdään jatkoselvittelyjä, esim. CERAD- kognitiivinen tehtäväsarja. Monet MMSE-testin tehtävät vaativat kielellisiä taitoja, joten mm. puhehäiriöt vaikuttavat tulokseen. Koulutustaso ja sosiaalinen asema vaikuttavat henkilön testitulokseen.

Jos kyseessä on lievä muistin tai muun tiedonkäsittelyn osa-alueen oire tai tutkittava on harjaantunut älyllisten kykyjensä käyttöön, saattaa testitulos olla normaali, vaikka toimintakyky on selvästi aiemmasta muuttunut. MMSE-testi ei riitä diagnoosin tekemiseen eikä työkyvyn arviointiin, vaan silloin tarvitaan perusteellisempaa kognitiivista tehtäväsarjaa ja/tai neuropsykologin tutkimusta.

Asiantuntijat:

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä/ Alzheimer-tutkimusseura
Timo Erkinjuntti
Petteri Viramo
Ari Rosenvall

Lähteet:
Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR: “Mini-Mental State”; A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician.
J Psychiatr Res 1975;12:189-198.
Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä: Muistihäiriöt ja dementia. Suomen Lääkärilehti 1996;29:2949–2957.
Hänninen T, Pulliainen V, Salo J, Hokkanen L, Erkinjuntti T, Koivisto K, Viramo P, Soininen H ja Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä.
Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja. Suomen Lääkärilehti
1999; 54:1967-1975.
Ylikoski R, Erkinjuntti T, Sulkava R, Juva K, Tilvis R, Valvanne J: Correlation for age, education and other demographic variables in the use
of Mini-Mental State Examination in Finland. Acta Neurol Scand 1992;85:391–396.

Väärin Oikein
1. Mikä vuosi nyt on? 0 1
2. Mikä vuodenaika nyt on? 0 1
(talvi = joulu, tammi, helmi
kevät = maalis, huhti, touko
kesä = kesä, heinä, elo
syksy = syys, loka, marras; aina ± 1 vko)
3. Monesko päivä tänään on? (± 1 pv) 0 1
4. Mikä viikonpäivä tänään on? 0 1
5. Mikä kuukausi nyt on? 0 1
6. Missä maassa olemme? 0 1
7. Missä maakunnassa olemme? 0 1
(Myös vanhan läänijaon mukaiset
vastaukset hyväksytään)
8. Mikä on tämän paikkakunnan nimi? 0 1
9. Mikä on tämä paikka jossa olemme? 0 1
(Sairaalan/terveyskeskuksen nimi, kotiosoite)
10. Monennessako kerroksessa olemme? 0 1
11. Seuraavassa pyydän Teitä painamaan mieleen
kolme sanaa. Kun olen sanonut ne, toistakaa
perässäni. (Kaksi vaihtoehtoista sarjaa)
PAITA – RUSKEA – VILKAS
RUUSU – PALLO – AVAIN
PAITA RUUSU 0 1
RUSKEA tai PALLO 0 1
VILKAS AVAIN 0 1
(Merkitään ensimmäisellä kerralla muistetut sanat.
Jos ensimmäisessä toistossa tulee virheitä, sanoja
kerrataan, kunnes kaikki kolme sanaa on opittu.)
Toistoja____(enintään 5 kertaa).
12. Nyt pyydän Teitä vähentämään 100:sta 7 ja saamastanne
jäännöksestä 7 ja edelleen vähentämään 7, kunnes
pyydän lopettamaan.
93…… 0 1
86…… 0 1
79…… 0 1
72…… 0 1
65…… 0 1
(Kysymys voidaan toistaa kerran, jos sitä ei heti ymmärretä.
Jos henkilö tekee välillä virheen, mutta jatkaa siitä
oikein vähentäen 7 virheellisestä luvusta, tulee vääriä
vastauksia 1. Kynää ja paperia ei saa käyttää.)

MINI-MENTAL STATE EXAMINATION
POTILAS: _________________________________________________ SYNTYMÄAIKA:________________________
TUTKIJA: __________________________________________________PVM:_________________________________
Seuraavassa esitän Teille erilaisia pieniä muistiin ja älyllisiin toimintoihin liittyviä kysymyksiä ja tehtäviä:
KÄÄNNÄ
Väärin Oikein
13. Mitkä olivat ne kolme sanaa, jotka
pyysin Teitä painamaan mieleenne?
(Sanojen järjestyksellä ei ole merkitystä.)
PAITA RUUSU 0 1
RUSKEA tai PALLO 0 1
VILKAS AVAIN 0 1
14. Nyt kysyn Teiltä kahden esineen nimeä.
a) Mikä tämä on? – näytetään rannekelloa 0 1
b) Mikä tämä on? – näytetään lyijykynää 0 1
15. Nyt luen Teille lauseen. Pyydän Teitä
toistamaan sen perässäni:

EI MITÄÄN MUTTIA EIKÄ JOSSITTELUJA 0 1
(Annetaan piste vain, jos lause on täysin oikein.
Lausetta ei saa toistaa.)
16. Seuraavaksi annan Teille paperin ja
pyydän Teitä tekemään sille jotain.
(Paperi asetetaan pöydälle tutkittavan eteen.)
Ottakaa paperi vasempaan käteenne. Taittakaa
se keskeltä kahtia ja asettakaa polvienne päälle.
(Ohjeita ja lausetta ei saa toistaa eikä henkilöä
saa auttaa.)
Ottaa paperin vasempaan käteen 0 1
Taittaa sen 0 1
Asettaa paperin polville 0 1
17. Näytän Teille tekstin ”SULKEKAA SILMÄNNE”.
Pyydän Teitä lukemaan sen ääneen ja
noudattamaan sen ohjetta. 0 1
(Annetaan piste vain, jos sekä lukee tekstin
että sulkee silmänsä.)
18. Kirjoittakaa kokonainen lyhyt lause
mielenne mukaan. (ks. seuraava sivu) 0 1
(Yksi piste, jos lause on ymmärrettävä ja
siinä on ainakin subjekti ja predikaatti.
Kirjoitusvirheet eivät vaikuta.)
19. Voisitteko piirtää tämän kuvion alapuolelle
samanlaisen kuvion. (ks. seuraava sivu) 0 1
(Annetaan piste, jos kaikki sivut ja kulmat ovat tallella
ja leikkauspinta on nelikulmainen.)
MMSE-testin pistemäärä _________ /30
Kirjoittaisitteko lauseen tähän.
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
____________________________________________________________________________
Piirtäisittekö tämän kuvion alapuolelle samanlaisen kuvion.
SULKEKAA
SILMÄNNE

Lähde: www.terveysportti.fi