Onnellisimpia ovat yllättäen 80-vuotiaat!

Kolmas ikä on mahdollisuuksia täynnä.

Juhani, Jussi, Juntusen teräviä huomioita ikääntymisestä ja vanhenemisesta.

Turha syyllistää seniori-ikäisiä yhteiskunnan varojen kuluttamisesta.  “Kolmasikäläiset” ovat aktiivisia yhteiskunnan toimijoita, joista osa tekee vielä töitä, osa toimii avustustehtävissä, omaishoitajina tai järjestöissä.  Ja ennen kaikkea he kuluttavat rahaa ja palveluita.
Muutama vuosisata sitten tämän hetken eläkeikäkeskustelua ei olisi tarvinnut käydä. Yli 60-vuotiaita oli harvassa. Nyt on toisin. Elinikä on pidentynyt.  Eläkepäivien koittaessa alkaa yleensä virkeä kolmas ikä, joka  muuttaa käsitystä vanhuudesta ja sen myötä muokkaa koko yhteiskuntaa..
Väestötieteilijät jakavat toistaiseksi ihmisen iän  kolmeen vaiheeseen: lapsuus ja nuoruus, työikä eli keski-ikä sekä vanhuus. Eliniän pidentyessä ja ihmisten terveydentilan kohentuessa nykyihmisen elämänkaareen on lisätty yksi  vaihe: kolmas ikä. Se asettuu keski-iän ja vanhuuden väliin. Tämä vaihe on yleensä aktiivista aikaa, jota myös yhteiskunta voi hyödyntää.

Kolmas ikä on perusteltu, koska ihmiset tulevat eläkeikään entistä terveempinä ja toimintakykyisempinä. Myös ikäluokkaan kuuluvia on enemmän ja heillä on edeltäjiinsä verrattuna aivan uusia odotuksia eläkevuosistaan.

Kolmas ikä on aikaisempaa kielteistä vanhuuden kuvaa muuttava käsite. Se avaa optimistisen näkökulman väestön ikärakennemuutosta koskevaan yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun ja suunnitteluun.

Kolmanteen ikään tulevilla on tilastojen mukaan luvassa runsaasti elinvuosia, sillä elinajanodote kasvaa kaiken aikaa. Vanhuksiksi tilastoidaan yleensä yli 65-vuotiaat, joita vuonna 2003 oli noin noin 800 000. Vuoden 2030 paikkeila  ikäihmisiä on arvioitu olevan  jo yli 1,3 miljoonaa eli 25 prosenttia koko kansasta.

Mutta kun laskutapaan otetaan mukaan Kolmas ikä lopputulos on lohdullisempi. Kolmasikäläisiä on Suomessa arvioitu olevan noin 700.000. Heistä on 60-64 vuotiaita noin 200.000 ja 65-74 vuotiaita 500.000. Näin ollen varsinaisten vanhusten määräksi saadaan noin 300.000. Ja tähänkin joukkoon voi ominaisuuksiensa perusteella sisältyä paljon kolmasikäläisiä.

Ikääntyminen ja vanheneminen eri asia

Korkein saavutettavissa oleva elinikä on lajiominaisuus ja pitkän evoluutiotapahtuman tulosta. On todettu, että aivojen koon kasvu ja älykkyys ovat yhteydessä pitkään elinikään. Geeneissämme oleva DNA määrää lopulta maksimaalisen elinikämme, mikä ei ole historian kuluessa  paljonkaan muuttunut.

Ihmisen kronologinen ikä ei ole kuitenkaan sama kuin vanhuus ja raihnaisuus. Siksi kolmas ikä käsitteenä on tervetullut. Se on hyväkuntoisten  eläkeläisten elämää, joka ei ole enää työn, mutta kylläkin monien muiden toimintojen täyttämää. Vaikka eläkeläistenkin työn teon määrä on lisääntynyt

Rajanveto kolmannen iän ja vanhuuden välillä on vaikeaa. Yksilöllinen vaihtelu on suurta, sillä ikääntyminen ja vanheneminen ovat eri asia. Ikääntyminen tarkoittaa vuosien kertymistä, mitä kukaan meistä ei voi estää. Vanheneminen tarkoittaa elimistön rappeutumamuutoksia ikävuosien karttuessa. Tällöin riippuvuus muista ihmisistä  kasvaa ja oma itsenäisyys  kaventuu. Mutta vanhenemisen syihin ja etenemiseen voimme vaikuttaa mm. elintavoilla.

 Ikääntymiseen liittyviä hyviä piirteitä on kuitenkin paljon. Yleensä oppimiskyky säilyy ikääntymisestä huolimatta. Verbaaliset kyvyt samoin kuin looginen ajattelu ovat hyvin kehittyneitä. Tärkein ikääntyvien ihmisten ominaisuus verrattuna nuoriin on kyky hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä monimutkaisemmaksi aivojen rakenne muuttuu ja ihmisen ajattelu monipuolistuu. Se mahdollistaa kasautuvan muistipääoman eli hiljaisen tiedon kertymisen, jota ei saisi hukata.

Myös ihmisten onnellisuuden tunteen on todettu lisääntyvän ikävuosien karttuessa. 
Erään onnellisuustutkimuksen tulokset ovat hämmästyttäviä, sillä nuoruusvuosien korkealla oleva onnellisuuskäyrä laskee keski-iässä pohjalukemiin, mutta nousee jälleen vanhuusvuosia kohden. Onnellisimpia ovat yllättäen yli 80-vuotiaat.

Kolmas ikä muuttaa yhteiskuntaa

Kolmannessa iässä perhe ja ystävät ovat tärkeitä, mutta myös erilaiset vapaaehtoistyöt ja järjestötoiminta tuovat virikkeitä elämään harrastusten lomassa. Kolmasikäläiset ovat myös kulttuurin suurkuluttajia. Omaishoitajina ja ”mummolapalveluiden” tuottajina heidän varaansa lasketaan paljon.

Monet eläkeläisistä myös jatkavat työelämässä osa-aikaisesti ja jopa kokoaikaisesti. Tästähän meiltä löytyy esimerkkejä muun muassa  kansanedustajista.

Työtätekevistä, yli 69-vuotiaista eläkeläisistä ei kuitenkaan ole Suomessa olemassa tilastotietoja. Tässä on hyvä tutkimusaihe käyttämättä.

 Sen tulokset voisivat myös luoda myönteisempää mielikuvaa vanhuskeskustelulle ja korostaa kolmannen iän merkitystä.

Kolmanteen ikään ehtineet muuttavat myös yhteiskuntaa. Kulutuksen ja vapaa-ajan maisema muuttuu kolmannessa iässä, koska vapaa-aika lisääntyy.  Ikääntyvien kulutustottumukset ovat toiset kuin aiemmilla sukupolvilla ja heidät otetaankin nykyään jo vakavasti markkinoinnin kohderyhmänä.

Tarvitaan uudenlaisia asumisratkaisuja ja kaupunkien keskustojen sekä joukkoliikenteen merkitys kasvaa. Tietysti myös terveydenhoitoa ja kuntoa kohottavien palvelujen kysyntä kasvaa. Kyseessä ei ole pelkästään kuluerä, koska monet ikääntyneet voivat kustantaa näitä palveluja itse ja siten lisätä työllisyyttä.

Kolmatta ikää edustavat ihmiset ovat siis suvereeneja yhteiskunnan toimijoita, kelpo kuluttajia ja hyviä veronmaksajia.