Hermosoluja tuhoutuu vähitellen myös ihmisen ikääntyessä, mutta Parkinsonin taudissa solujen tuhoutuminen alkaa aikaisemmin ja on nopeampaa. Vielä ei selvitetty syytä, joka tämän tuhoutumisen aiheuttaa.  Osa Parkinssonin taudin oireista on havaittavissa jo hyvin varhaisessa vaiheessa sairautta. Oireille on tyypillistä epäsymmetrisyys eli aluksi esim. vain toinen käsi vapisee.

 

Tyypillisimpiä Parkinsonin taudin oireita ovat:

– liikkeiden hitaus

– lihasjäykkyys (rigiditeetti)

– lepovapina (tremor)

– väsymys ja uupumus

– masennus ja ahdistus

– lihasheikkous

– lihaskouristukset, kehon osan vääntö tai pakkoasento

– kivut ja säryt

– tasapainovaikeudet

 

 

– erilaiset autonomisen hermoston häiriöt kuten hajuaistin   heikentyminen (hyposmia), äänen voimakkuuden heikkeneminen

– kirjoittamisen hidastuminen ja käsialan pieneneminen   (mikrografia)

– ilmeettömyys (hypomimia)

– näkö- ja kuuloharhat

– REM-unenhäiriöt (RBD)

– dementia

– ihon rasvoittuminen

– hikoilu

– kuolaaminen

– ummetus

– virtsarakon toiminnan häiriöt

 

Tunne-elämän oireita ovat:

– masennus

– aloitekyvyn heikkeneminen

– ajatusten hidastuminen

 

Liikkeiden hitaus

Parkinsson-potilaalla tämä näkyy liikeratojen pienenemisenä ja suoritusten hidastumisena.Liikkeen aloittaminen voikin yllättäen alkaa viedä enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Tyypillisiä tällaisia liikkeitä ovat esim. tuolilta nouseminen tai käden nyrkkiin puristaminen.

Osalla potilaista askeleet lyhenevät selvästi ns. töpöttämiseksi eivätkä kädet liiku normaaliin tapaan vartalon vierellä. Myös kasvojen lihaksilla liikkeiden hitaus voi näkyä ilmeiden hitautena tai ne voivat puuttua kokonaan, mikä usein johtaa väärinkäsityksiin vuorovaikutustilanteissa. Myös silmien räpyttelyn väheneminen ja nielemisvaikeudet voivat johtua Parkinssonin taudista. Liikkeiden hidastuminen vaikuttaa joillakin äänen laatuun ja volyymiin, toisilla taas käsialan huononemiseen ja pienentymiseen.

 

Lihasjäykkyys

Lihasjäykkyys on hyvin yleinen Parkinsson-potilaan oire. Eniten sitä ilmenee niskassa, olkapäissä ja lonkissa. Lihasjäykkyys on voimakkaampaa sillä puolella vartaloa, josta tauti on alkanut.   Lihasjäykkyyteen liittyy usein myös lihaskipuja, joihin kannattaa hakea ajoissa apua.

 

Lepovapina

Kolmella neljästä Parkinson-potilaasta vapina on ensimmäinen ja helpoiten havaittava oire. Vapina esiintyy lepotilassa, käsi vapisee hallitsemattomasti. Kaikilla Parkinson-potilailla tätä oiretta wi ilmene taudin missään vaiheessa tai se on hyvin lievää ja ajoittaista. Väsymys, stressi ja hermostuneisuus lisäävät vapinaa. Yleensä vapina lievenee tai häviää kun potilas liikuttaa kättä omatoimisesti.

Vapina alkaa toispuoleisena kädestä, sormista tai varpaista ja etenee hitaasti saman puolen jalkaan. Se voi edetä myös vartalon toisen puolen raajoihin. Myös alaleuassa ja kielessä voi ilmetä vapinaa. Tällöin sanojen muodostaminen vaikeutuu.

 

Väsymys

Hyvin monet Parkinson-potilaat kärsivät väsymyksestä varsinkin taudin alkuvaiheessa vaikkei se olekaan taudin virallinen oire. Parkinson-tautiin käytettävät lääkkeet saattavat lisätä päiväaikaista väsymystä myöhemmässä vaiheessa.

 

Masennus

Masennus voi liittyä itse sairauteen, mutta myös elämäntilanteeseen, lääkitykseen tai lääkityksen haittavaikutuksiin. Masennus tulee hoitaa heti taudin alkuvaiheessa, sillä masennuksen on todettu pahentavan taudin oireita ja heikentävän potilaan toimintakykyä.

 

 

Lähteet: www.parkinson.fi

www.kaypahoito.fi